|
Post by Mana on Feb 13, 2014 13:14:28 GMT
Tämän keskustelunavauksen tarkoitus on kerätä talteen itämerensuomalaisia loitsuja, syntyjä, rukouksia ja taikoja. Suositeltavaa on lähteiden maininta. Mikäli mahdollista, käytä alkuperäislähteitä (esim. SKVR, kirjat).
Synty Synty on jonkin asian myyttinen alkuperä suomalaisessa mytologiassa. Syntyjä laulamalla halutaan hallita ilmiöitä. Esimerkiksi Tulen synty lauletaan tulelle, jotta se pysyisi hallinassa eikä tekisi tuhotaan. Alkuperän tuntemalla voidaan hallita ja tuntea asioita.
Rukous
Rukous on avunpyytämistä, eli pyydetään hengiltä/jumalilta apua.
Loitsu Loitsuja laulamalla tai lausumalla ihminen pyrkii omalla voimallaan ja väellään pakottaa jonkin asian tapahtuvaksi.
Taika Eräänlaisia loitsuja. Tekemällä tietyt maagisina pidetyt asiat pyritään tiettyyn haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi lemmentaiat.
|
|
|
Post by Mana on Feb 13, 2014 13:27:21 GMT
Matkalle lähtiessä
Nouse maasta mannun eukko pellosta peri-isäntä Naisen/pojan ainoan avuksi Neien/miehen kuulun kumppaniksi Kanssani karehtimahan Aisoista avittamahan Vetämähän vempelestä Neien/pojan kuulun kulkiessa Ajaessa aimo naisen/miehen
(alkuperäinen lähde: Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, SKS)
Verenvuotoa tyrehdyttämään
Piäty, veri, vuotamasta,
hurme, huppelehtamasta,
päälleni päräjämästä,
riuskumasta rinnoilleni! Veri, seiso kuni seinä asu, hurme, kuni aita kuin miekka meressä seiso saraheinä sammalessa paasi pellonpientaressa kivi koskessa kovassa
(alkuperäinen lähde: Kalevala)
|
|
|
Post by Janina on Feb 15, 2014 12:47:49 GMT
Hei, tästä nettilinkistä löytyy Suomen Kansan Vanhojen Runojen tietokanta. Runot löytyvät paikkakunnittain kerääjän nimen ja talteenottovuoden kera. Haku voidaan tehdä joko paikkakuntakohtaisesti tai yleisesti koko tietokannasta. Tietokannan ylläpitäjänä toimii Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomen kansan vanhat Runott. Janina
|
|
ranys
Hallitus
Tietä käyden, olet tien vanki, vapaata on vain se metrin syvyinen umpihanki.
Posts: 289
|
Post by ranys on Feb 18, 2014 5:18:29 GMT
Ohessa itse improvisoitu kateiden karkoitus, jota myös loitsuna pidän. Improan toisinaan, jos tuntuu tarve olevan ja joskus tulee parempaa, joskus vähemmän hyvää. Improtut eivät koskaan ole puhdasta kalevalakieltä (ei ole selkärangassa), mutta tuntuvat toimivan, kun tulevat tehdessä ihan sielun syövereistä.
Mennös kade katsojaansa tekijäänsä takasin, tehköön kade katsojalleen sille tuhmalle tätäkin: syylä pikkusormen nokkaan rasvapatti nokan päähän oppii pahanen katsomaan kauniisti ketä kulloinkin.
Saapi käyttää, muuttaa, muokata, jos tuntee väekkääksi eikä tarvihe mainita improajaa, olkoon kansaperinnettä. Kansaahan minäkin oon! Ja oikeastaan on sellainen olo, että maasta varpaiden kautta nämä tarpeen mukaan tehdyt tulevat, ei minun päästä.
|
|
|
Post by Janina on Feb 19, 2014 7:30:18 GMT
Alkupuoli Laulajan virttä, jatko Karhunpyynti-runoa
Lystikki lylyjä vuoli, Kapu kalhuja kaverti, Kesät vuoli keihäsvartta, Talvet kalhua kaverti; Sai lylyn lykittäväkse, Kalhun kanuon lyötäväkse. Sato ukko uutta lunta, Visko Palvani vitie. Liukkahan lylyn livukse.
Lähde: Suomen Kansan Vanhat Runot
|
|
|
Post by Mana on Feb 19, 2014 16:49:19 GMT
Nouse lempi liehumahan, Kunnia kukoistamahan! Kule kuu, palate päivä, Pala nuorten miesten mieli! Sydän syttyköön tulehen, Povi polttohon kovahan, Vatsa valkian väkehen, Mieli melki heltehesen, Jott' ei saisi öissä maata Eikä päivällä levätä! Palo tuli, palo taula, Pala nuorten miesten mieli! Paras sulle, ei pahinta, Paras poikien seasta, Kiltin kirkkorahvahasta, Sorehin sotaväestä, Verevin vesien päältä!
(SKVR)
|
|
|
Post by Mana on Feb 19, 2014 16:56:21 GMT
Seuraavassa loitsussa on ronskia kieltä!
Kissan kiihko, koiran kiihko, Tauhualta tamman kiihko, Tallista oriin kiihko! Nouse, lempi, liehumaan, Kunnia, kupahumaan Tämän piian pillun päälle, Tämän peiposen perälle. Tämän lapsen lanteille! Ei sitte sinä ikänä, Jos ei tänä keitona kesänä Muiska mulkut, keiska kellot, Kynnä kyrpä persettäsi, Vaan taiten taivonen tekisi, Kun kyrpiä sataisi, Lieriä leretteleisi Tynnyrin tytön osaksi, Kontin kunni kohtaloksi!
(SKVR)
|
|
|
Post by Janina on Mar 25, 2014 7:22:56 GMT
Mitä tuohon tuotanee, Kuta vedettänee, Salavaksi suoni-ojalle, Veren tielle telekkimeksi? 5 Tuo' turve tuvan takoo, Sammal saunan seinän alta Tulijalle tukkeheksi, Paikaksi pahan veräjän! Ukko kultanen kuningas, Vaari vanaha taivahinen, Pistä paksu peukalosi, Liitä sormesi lihaan Tulijalle tukkeheksi, Paikaksi pahan veräjän! Neiti Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tavu päästäsi tavuja, Sivu silikki rinnallasi, Pane palmikollasi! Veäppä päälle lemmen lehti, Kultaummisko kuleta, Kultalumme luikahuta! Veri seiso niinkun seinä, Asu hurme niinkun aita Lihan lämpösen sisällä! Jo on sulettu suuremmatki, Jalommatki jaksettuna, Joet suista, salmet päistä, Selät niemiinnenistä. Kapehiset kannaksista.
- Veren seisotus: Suomen Kansan Vanhat Runot
|
|
ranys
Hallitus
Tietä käyden, olet tien vanki, vapaata on vain se metrin syvyinen umpihanki.
Posts: 289
|
Post by ranys on Apr 16, 2014 12:18:58 GMT
Automatkalle lähtiessä (mukaeltu matkaloitsusta, lisäilty):
Nouse maasta mannun eukko Pellosta peri-isäntä! Tämän ihmisen avuksi Kuskin kuulun kumppaniksi Tietä kovettamahan Vierinsora siirtämähän Vetämähän vetolenkistä Jottei kulu paljon bensaa Menovettä tuhlaele Eikä suistune ojahan Tiellä kosla pysyköhön Ihmisen kuulun kulkiessa Ajaessa aimo kuskin!
|
|
|
Post by Mana on Oct 21, 2014 14:13:50 GMT
Olisikos jollakulla Karhun syntyä koneella kirjoitettuna? Voisin sen kirjoitellakin itse, mutta ajattelin ensin kysyä
|
|
|
Post by Reuna on Nov 5, 2014 14:33:28 GMT
Löysin skvr:sta tämmösen =D
Tulenvihat
Otetaan ja sytytetään se puu, jolla on ittensä polttanut; eli rauta, jos on raualla polttanut; kierretään sillä kolme kertaa vastapäivään palanutta paikkaa ja sanotaan: Ota kipus pois! Sillä aina otethan vihat pois, millä on loukannut.
Enontekiöltä tämmönen kerätty. Jotenkin sympaattinen =]
|
|
|
Post by Saaga on Nov 6, 2014 18:48:45 GMT
^"Sillä se lähtee, millä se on tullutkin!"
|
|
|
Post by Reuna on Aug 29, 2015 11:21:26 GMT
Löysin SKVRstä Ampiaisen synnyn =O Pitäis varmaan opetella ulkoa niin helpottais pelko niitä kohtaan.
Impi istuihe kivelle, kapo paasilla panihe, hapsiansa harjoavi, päätänsä panettelevi. Hius immiltä putosi, karva katkesi kavolta. Tuost' on tehty ampujainen, paha lintu paiskutettu, viini vaskinen selässä, täynnä viinissä vihoja. Kuka nukkui nuolillensa, kenkä keihäsvarsillensa, mikä miekkansa nojahan, käsivartensa varahan. Maahan miehet, maahan miekat, kansa kaikki kallellehen, sotajoukko syrjällehen. Huiutar metsän miniä, si'o siipi lintujasi, kätkele kynä kanasi, si'o siivet, kätke kynnet!
|
|